”Adalminan helmi”

Kemian 1. kurssilla opiskelijat saivat oman valintansa mukaan esitellä ”Kemistin työssään”.
Julkaisemme blogissamme upean, kauniin esittelyn, vaikkei opiskelijamme Adalmina olekaan tiedetutor – ainakaan vielä!

Työn kirjoittaja on siis ensimmäisen vuosikurssin kemian opiskelija,  Adalmina Eerola. Hän on perehtynyt kosmetiikan kemiaan mm. haastattelemalla yrittäjä Kirsi Enbergiä.

Ole hyvä ja nauti sinäkin upeasta, kauniista esityksestä – ”Adalminan helmestä”!

“Mihin käänteisfunktioita tarvitaan?”

Juuri ennen joululomalle siirtymistä meillä oli ilo saada vieraaksemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen Google Meet -keskustelukanavalla. Sysäyksen tilaisuuteen antoi opiskelijamme kysymys matematiikan tunnilla: “Mihin käänteisfunktioita tarvitaan?”. 

Inversiomatematiikka on matematiikan ala, jossa tutkitaan käänteisiä ongelmia. Pyrkimyksenä on selvittää matemaattisten mallien avulla syitä tunnetuista seurauksista. Inversiomatematiikkaa voidaan hyödyntää mm. lääketieteellisessä kuvantamisessa, avaruustutkimuksessa, sääennustuksissa, metsäalueiden tutkimuksessa sekä teollisuudessa esimerkiksi materiaalien testauksessa ja prosessien valvonnassa. Inversio-ongelmat ovatkin professori Samuli Siltasen tutkimusalaa. 

Olimme haltioissamme Samuli Siltasen mahdollisuudesta tulla esittelemään viipalekuvausta esimerkkinä inversiomatematiikasta. Google Meetiin kerääntyikin opiskelijoiden ja opettajien muodostama innokas kuulijajoukko.

Professori Siltanen kertoi meille röntgen-laboratoriosta, jonka he ovat tutkimusryhmänsä kanssa kehittäneet Helsingin yliopistoon. Alla on esimerkkinä laitteella otettu kiehtova kuva ruususta.

Samuli Siltanen selitti meille viipalekuvauksen eli tietokonetomografian periaatetta. Siinä potilaasta otetaan röntgenkuvia eri suunnista ja käytetään matemaattista takaisinlaskentaa potilaan sisäisen kolmiulotteisen rakenteen selvittämiseen. Kaksiulotteisista röntgenkuvista voidaan päätellä potilaan kolmiulotteinen rakenne ja havaita esimerkiksi veritulppa tai verenkierron häiriö aivoissa. Kun kuvan avulla on saatu selvitettyä potilaan vaiva, voidaan aloittaa oikeanlainen lääkitys. 

Professori Siltasen havainnolliset esimerkkikuvat ja videot auttoivat meitä ymmärtämään, kuinka tietokonetomografiakuva muodostetaan.

Kun viipalekuvauksen idea oli meille selvinnyt, professori Siltanen haastoi meidät arvuuttelemaan, mikä kuvattava kohde on esitetyn viipaledatan perusteella. Arvuuttelu kävi vilkkaana chatti-kentän kautta ja näppärät opiskelijamme oivalsivatkin oikeat vastaukset nopeasti.

Lisäksi saimme kuulla tekoälystä, jota hyödynnetään myös viipalekuvauksessa.

Opimme, että tekoälyssä ei ole kyse koneen älykkyydestä, vaan älyn takana on ihminen. Tekoäly perustuu ihmisen ohjelmoimiin matemaattisiin algoritmeihin. Koneen voima ihmiseen nähden on sen kyky suorittaa algoritmeja nopeasti. Professori Siltasen esimerkki liittyi koneen kykyyn tunnistaa ajankohta annettujen säätietojen perusteella.

Samuli Siltasen iloinen ilme ja videoyhteyden kautta välittyvä into matematiikasta oli tarttuvaa. Hymy korvissa ja mieli täynnä uusia ajatuksia oli aika kiittää vierailusta. Esimerkit lisäsivät ymmärrystämme siitä, mihin matematiikkaa tarvitaan ja kuinka matematiikkaa hyödynnetään muilla tieteen aloilla. Kutsu vierailulle yliopistoon ilahdutti myös meitä. Toivottavasti se saadaan toteutumaan pian. 

Siihen saakka voimme katsoa lisää professori Samuli Siltasen kiehtovia esimerkkejä matematiikan maailmasta hänen Youtube-kanavaltaan “Samun tiedekanava”. Tiedekanavalle ja muuhun materiaaliin pääsemme tutustumaan Siltasen Internet-sivuilta: http://www.siltanen-research.net/fi/

Kiitos hyvin paljon, professori Siltanen ja kaikki kuuntelemaan ehtineet opiskelijat ja opettajat! 

TIEDETUTORIMME TYLYN AVOIMISSA OVISSA

Joulukuun alussa – tarkemmin tiistaina 8. päivänä – alkoivat jälleen hakutiedotustilaisuudet peruskoulun 9. luokan oppilaille. Ensimmäistä kertaa järjestimme Avoimet ovet etätapahtumana ja esittelyt ja keskustelut kävimme Google Meet -keskustelukanavalla.

Hyvin se kävi näinkin!

Myös tiedetutorimme oli kutsuttu esiintymään ja kertomaan toiminnastamme mahdollisille Etu-Töölön lukion uusille opiskelijoille.
Tiedetutoreistamme esiintymässä olivat Shadi, Derrick ja Timotei. Opinto-ohjaajiemme mielestä he olivat jälleen loistavia – tämän tiesimmekin!  Timantteja he ovat!

Tiedotustilaisuudesta nauhoitettiin tallenne, josta pääset seuraamaan koko lähetyksenkin. Jos haluat ensin kuunnella erityisesti tiedetutorien osuuden, se alkaa videon kohdassa 23,20 min. 
Tässä tallenne 

Edit: Tallenne2, 16.2.2021. Tiedetutorit kohdassa 28,00 min.

Opinto-ohjaajamme (vasemmalta)
Saana Vesterinen,
Tytti Laakso ja
Anniina Järvinen

Tiedetutoreitamme edustustehtävissä Taitaja2017-messuilla Messukeskuksessa.

Tiedetutorien puheenvuorot: Shadi, Derrick ja Timotei.

Kiitos hyvin paljon hienosta työstä jälleen!

MARRASKUUN 5. – KANSALLINEN “MAHTAVAA MATEMATIIKKAA” – TEEMAPÄIVÄ TARJOSI HARMAILLE AIVOSOLUILLE TÖITÄ!

” Matematiikka on oikein tarkasteltuna totuudenmukaisuuden lisäksi myös kaunista, kylmän ja yksinkertaisen kaunista – kuin veistos!
Siinä ei ole yhtäkään maalausten tai musiikin loistokasta ominaisuutta, kuitenkin se on äärettömän puhdasta ja kyvykästä vakaaseen täydellisyyteen – kuin parhain taide”. B. R.

Iloinen tervehdys Mahtavaa matematiikkaa -teemapäivästä. Vietimme tätä kansallista päivää torstaina 5. marraskuuta  myös meidän lukiossamme. MAOL Helsingin kerhon materiaaleista loimme tiedetutoriemme kanssa mainioita pohdintatehtäviä opiskelijoidemme iloksi! Tehtävävalikoima oli monipuolinen ja monenlaisia tietoja ja taitoja huomioonottava. 

Haastoimme mm.  opiskelijamme luomaan kahden muuttujan funktioiden kuvaajista  taidetta tietoteknisin välinein.  Luovan taiteen innoittajina olivat virkkaamalla loihditut ’satulapinnat’. 

Tuskin maltamme odottaa taideteosten syntymistä!

Kiitos MAOL Helsingin kerho hienoista materiaaleista ja ajatuksista yhdistää matematiikka ja käsityöt – harva meistä heti osaisi yhdistää  Fibonazzin lukujonon villasukkiin tai Möbiuksen nauhan kaulahuiviin.
Kiitos upeat tiedetutorimme  ja kaikki päivään osallistuneet.

Vietimme yksinkertaisesti kauniin päivän!

Kansainvälinen Mooli-päivä toi iloa Tylyyn!

Vietimme Etu-Töölön lukiossa  23.10. kansainvälistä Mooli-päivää.
Mooli-päivää vietetään ainemäärän  yksikön, moolin, kehittelijän, Jean Perrinin kunniaksi. Päivämäärä 23.10. on valittu Mooli-päiväksi Avogadron luvun perusteella 6,022 • 1023. Avogadron vakio ilmoittaa hiukkasten määrän yhdessä moolissa ainetta. Amedeo Avogadro puolestaan on antanut nimensä luvulle, jonka suuruutta on vaikea edes kuvitella. 

Mooli-päivä aloitettiin aamunavauksella, jossa yksi tiedetutoreistamme kertoi opiskelijoille Mooli-päivästä ja siitä, miksi sitä vietetään. Teimme Mooli-päivää varten Mooli-aiheisen Kahoot-visan. Kahoot-kilpailuita pidimme monilla oppitunneilla ja voittajille oli jaossa siistejä palkintoja. Järjestimme myös mooliaiheisen arvauskilpailun, johon jokaisen lukiomme opiskelijan oli mahdollisuus osallistua.

Tiedetutoreina meidän tavoitteemme oli innostaa mahdollisimman monia tutustumaan kemian ihmeelliseen maailmaan Mooli-päivän tempauksella. Onnistuimme tavoitteessamme hyvin, sillä esim. saimme suuren määrän vastauksia kyselyyn ja opiskelijat oppivat paljon uutta moolista. Oppitunneilla järjestetyt Kahoot-kilpailut olivat myös suosittuja ja toivat iloisia hymyjä huoneisiin!

“Kulta-harkko .. koostuu lähes pelkästään tyhjästä. Jokaisen atomin ydin on niin pieni, että jos yksi atomi suurennettaisiin miljoonan miljardin kertaiseksi, kunnes uloin elektronikuori olisi halkaisijaltaan Los Angelesin kokoinen, ydin olisi vain yhden keskustaan parkkeeratun auton kokoinen.” 
– Timothy Ferris, Coming of Age in the Milky Way

Kiitos hyvin paljon Mooli-päivän järjestäjille ja kaikille osallistujille.

Teksti,  Aleksi Pykäläinen ja Teemu Kortelainen
Kuvat, Anne Maria Mäkelä 

Taitto, Emma Savonen

KUNINKAALLINEN AVAUS TIEDETUTORIEN SYKSYYN 2020

Tiedetutor-opiskelijamme, Andris Lapinsh, kuninkaallisten kruununjalokivien jäljillä.

Kesätyö Tallinnassa museossa, joka kantaa nimeä, Museum of Orders of Knighthood, osoittautui Andrikselle kultaakin kalliimmaksi kokemukseksi!

Esittelemme lyhyesti ensin Andriksen käyttämää tutkimusmenetelmää, röntgenfluoresenssia, joka perustuu karakteristiseen röntgensäteilyyn.

Esittelyn jälkeen on Andriksen tiivistelmä hänen työstään sanoin ja kuvin! 

Karakteristinen röntgensäteily:

Röntgensäteilyä syntyy mm. elektronien siirtymissä atomien alemmilla elektronikuorilla eli energiatasoilla. Koska energiatasot ovat kullekin alkuaineelle ominaiset, syntyy siirtymistä kullekin aineelle tyypillistä karakteristista röntgensäteilyä. Esimerkiksi röntgenputkessa voidaan riittävän suurella jännitteellä saada anodimateriaalin karakteristinen röntgensäteily näkyviin piikkeinä jatkuvan spektrin seassa. Virittäminen voidaan tehdä myös fotoneilla. Tällöin elektronit anodimateriaaliin törmätessään poistavat elektroneja atomien alemmilta energiatasojen orbitaaleilta. Kun elektroni siirtyy ylemmältä energiatasolta poistuneen elektronin tilalle, emittoituu röntgensäteilyn aallonpituusalueella olevaa säteilyä. Koska atomin elektronitiheys on suurin lähellä ydintä, syntyy aukko helpoiten sisimmille energiatasoille. Kun elektronien siirtymät ovat riittävän intensiivisiä, alkuaineiden tunnistaminen on mahdollista.
https://www.jyu.fi/science/fi/fysiikka/opiskelu/tyoosasto/tyot/fysa2001/fysa2001_k2_s2016.pdf

Mitä XRF  on?

Röntgenfluoresenssi eli XRF on ainetta tuhoamaton analyyttinen tekniikka, jota käytetään materiaalien kemiallisen koostumuksen määrittämiseen. XRF-säteilyä syntyy, kun fluoresenssisäteilyä emittoituu näytteestä, jota kiihdytetään röntgenlähteellä. Fluoresenssisäteily on jokaiselle alkuaineelle ominaista, joten sitä voidaan käyttää määrittelemään, mitä alkuainetta ja kuinka paljon kyseistä alkuainetta on näytteessä. Jokainen alkuaine tuottaa uniikin setin juuri sille alkuaineelle ominaisia röntgensäteitä, joiden avulla analysaattori pystyy tunnistamaan alkuaineen. 

ensisijainen-rontgensateily.png

XRF-spektri

Jokainen alkuaine siis tuottaa ainutkertaisen setin juuri sille alkuaineelle ominaisia fluoresenssisäteitä.  Tästä syystä XRF-spektroskopia on käyttökelpoinen alkuaineanalyysiin. Useimmilla alkuaineilla on  siis monta elektronikuorta eli energiatasoa,  ja kun elektronit siirtyvät näiden energiatasojen orbitaalien välillä röntgenenergian vuoksi, syntyy eri intensiteetillä olevia XRF-piikkejä, jotka löytyvät spektristä. Piikin energian avulla tunnistetaan alkuaine ja piikin korkeus/ intensiteetti indikoi sen pitoisuutta.
https://www.holgerhartmann.fi/blogi/kuinka-xrf-analysaattori-toimii


Andriksen onnistui työssään tunnistamaan kuninkaallisista esineistä ainakin indiumin, hopean, palladiumin, kullan, iridiumin ja kuparin.



Andriksen tiivistelmä

”Last summer I got an amazing chance to work at the Tallinn Museum of Orders of Knighthood. There I got to analyze and study different jewels and precious items, using an XRF analyzer. Looking at the image below you can see the presentation I have prepared. It details more specifically the process of what’s being analyzed and what it all means. But I would like to talk a bit more about the actual method of analysis, specifically X-ray fluorescence. Using an XRF machine we can find out what an item is made out of using radiation and the energy that atoms release. 

Simply certain materials can be a subject to X-ray radiation that ionizes the atom, which is a process of an atom gaining or, in the case of XRF, losing an electron. The ionization energy is strong enough to make the atom release an electron from one of its inner electron orbitals. This causes an unstable atom structure, which causes an electron to “fall” from one of the outer layers into the empty spot. This releases energy which can be measured, the machine does the calculations and estimates, producing a chart of what the material is made of. 

This method is very useful especially in the field of laboratory work in museums, seeing as the method doesn’t destroy or harm the object under analysis. This is an important detail when dealing with precious and historical items.”

Andris Lapinsh 

LUKUVUOTEMME KRUUNASI ESKO VALTAOJA -MEET!

Tiedetutor-uutisia

Toukokuun alussa tiedetutoropiskelijamme humahtivat  kemian  ja fysiikan opiskelijoidemme kanssa Mustaan aukkoon – tai ainakin sen tapahtumahorisontin reunalle.

Humahdimme sinne yhdessä avaruustähtitieteen professori, tutkija ja tieteen kansantajuistaja, Esko Valtaojan kanssa. 1,5-tuntinen keskustelu oli mahtava! Aika kului mielenkiinnon herpaantumatta kuin siivillä, kuten aikamatkaajalla madonreiän läpi konsanaan.

Avaruustutkimuksen saavutukset – Sputnikin, ensimmäisen Maata kiertävän satelliitin lähettäminen, Juri Gagarinin ampuminen ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen ja kuulennot – ovat kaikki tapahtumia, jotka tutkija Esko Valtaoja on itse saanut olla näkemässä ja kokemassa. Elämäntyönsä Esko Valtaoja kertoi tehneensä erityisesti Mustien aukkojen ja astrobiologian tutkimuksessa sekä Aurinkotutkimuksessa.

Einsteinin suhteellisuusteoriassa ajan tiedetään olevan neljäs ulottuvuus. Toisaalta opimme, ettei kvanttifysiikan aika-avaruutta ole olemassa, toisaalta saimme kuulla, että Mustassa aukossa aika ja avaruus voivat vaihtaa paikkaa. Entäs sitten Alexander Friedmanin suhteellisuusteoriaa koskevat yhtälöt, joiden mukaan maailmankaikkeus laajenee tai supistuu?

Tähän saimme selityksen pimeän energian teorioin; maailmankaikkeus laajenee loputtomiin kiihtyvällä vauhdilla. Mielenkiintoista kerrassaan! Seuraavaa “Einsteinia” jäämmekin odottelemaan luomaan ns. yhtenäisteorian.

Lopuksi keksimme vielä kysyä, mitä mieltä tutkija Esko Valtaoja on tekoälystä? Vastaus oli lyhyt: “Ei tekoälyä ole olemassa. Meillä on vielä ratkaisematta ihmisen tietoisuuden ihme. Älykkäitä, tietoisia koneita ei ole eikä tule!”

Olimme keskustelumme jälkeen aivan haltioituneet! Opiskelijamme kyselivät upeita kysymyksiä, joihin saimme Maailman Sielun vastauksia!

Jatkakaamme siis ensi lukuvuonnakin kvanttimekaanisen atomimallin mukaista “kvarkkien tanssia”, vai onko se jo energiatasojen orbitaalien tarkemman hienorakenteen löydyttyä Einsteinin suhteellisuusteorian vuoksi “leptonien letkajenkkaa”?

Hyvää, turvallista kesää!
Pysykää terveinä ja turvassa! 

Etu-Töölön lukion tiedetutor-opiskelijat ja -ohjaajat

Tiedetutorpäivä kemian assistenttina Ruusutorpan koulussa

Rankka koeviikko oli vihdoin ohi, ja minulla olisi ollut yksi vapaapäivä ennen kuin koulu alkoi taas normaalisti. Mietin, kuinka voisin käyttää vapaapäiväni hyödyksi. Mieleeni tuli idea kysyä entiseltä kemianopettajaltani, Marialta, jos voisin mennä avustamaan hänen oppitunnillensa. Otin heti yhteyttä opettajaani ja hän vastasikin myöntävästi. 

Tiistaiaamuna 4. helmikuuta Ruusutorpan koulussa oli 9-luokkalaisten kaksoistunti, jossa oli aihealueena orgaaninen kemia. Avustin kemianopettajaa kyseisellä tunnilla, jossa oppilailla oli tehtävänään tutkia kokeellisten töiden avulla erilaisten orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia. Yhtenä tutkimuskohteena oli pentanoli. Tutkittavia ominaisuuksia olivat muun muassa öljyliukoisuus, vesiliukoisuus sekä palaminen. Vesiliukoisuutta pohdittiin myös esimerkiksi molekyylissä olevien hiiliatomien määrän perusteella.

Kiertelin luokassa pöytäryhmien luona ja autoin oppilaita, kun heillä oli kysyttävää tai, jos jokin oli epäselvää. Joillekin oli epäselvää, kuinka tunnistaa, liukeneeko aine veteen. Opettelimme yhdessä, että jos ainetta sekoittaa veteen koeputkessa, niin seos muuttuu sameaksi tai ne jäävät kahdeksi eri faasiksi päällekkäin koeputkessa, jos yhdiste ei ole vesiliukoinen. Näin käy, kun nesteillä on tiheyseroa eivätkä ne ole poolisuudeltaan samanlaisia. 

Opimme yhdessä myös siitä, kuinka tunnistaa täydellinen ja epätäydellinen palaminen. Oppilaat oppivat, että aine, joka palaa epätäydellisesti vapauttaa paljon nokea palaessaan ja täydellisessä palamisessa sitä ei juurikaan synny ilmaan, vaan hiili palaa hiilidioksidikaasuksi.

Tunti päättyi nopeasti eikä oppilaille jäänyt kauhean paljon aikaa jälkien siivoamiseen, joten minä ja Maria siivosimme ja puhdistimme käytetyt astiat ja välineet. Tunnilla oli mielestäni kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoista avustaa ja opettaa nuorempia oppilaita. 

Otin myös muutamia valokuvia, kun oppilaat toteuttivat kokeellisia töitä. Olen aikaisemminkin toiminut kemian tunneilla assistenttina ja haluan ehdottomasti toistekin avustaa tunneilla, jos eteen tulee taas mahdollisuus siihen. 

Tiedetutorina voi toteuttaa kurssia monin eri tavoin, mutta minulle mieluisin tapa on opettaminen tai avustaminen oppitunneilla.

Shadi Fahandezh

TIEDETUTORIMME EDUCA-MESSUILLA

MAAILMAN PARAS KOULU RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ

Educa on johtava kasvatus- ja opetusalan valtakunnallinen vuosittainen koulutustapahtuma. Tapahtuma koostuu Suomen suurimmasta em. alan näyttelystä ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n järjestämästä korkeatasoisesta luento-ohjelmasta. 


Laaja näyttely esittelee yleisesti opetusalan uusimpia välineitä ja teknisiä ratkaisuja. Ohjelmakokonaisuuden sisältö puolestaan esittelee suomalaista koulutusjärjestelmää ja tarjoaa uusia näkökulmia kansainvälisillekin opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille.

Tänä vuonna ensimmäisen messupäivän, 24.1. 2020, ohjelmasta vastasivat  Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Toisen messupäivän, 25.1. 2020,  ohjelmasta vastasivat Opetushallitus ja Messukeskus. 

Messupäivien aikana pyrittiin vastaamaan mm. seuraaviin laajoihin kysymyksiin:

  • Miten koulutuksella luodaan hyvinvoivaa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, sekä tuetaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamista?
  • Millainen on Suomen koulutusjärjestelmä ja mitkä ovat sen vahvuudet sekä ajankohtaiset haasteet?
  • Millaista on suomalainen opettajuus ja miten opettajia Suomessa koulutetaan?
  • Millä keinoin voidaan vastata globaaliin oppimisen kriisiin?
  • Minkälaisia koulutusalan innovaatioita ja ratkaisuja Suomella on tarjota?  

Tiedetutorimme olivat tänä vuonna onnekkaita ja pääsivät osallistumaan Educa-messuille Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, Kaskon, osastolle. Kaskon tavoitteena oli tuoda esiin helsinkiläistä edelläkävijyyttä sekä oppilaitosten hyviä käytänteitä ja pedagogisia ratkaisuja. Meille tarjoutui tilaisuus esitellä tiedetutortoimintaa osana lukiomme yrittäjyysopintokokonaisuutta. Osastomme jakoivat yrittäjyysopettajamme Jenni Korte ja lukiollemme mainetta keränneet Koulusafka-sovelluksen kehittäjät Oliver ja Valtteri Palonkorpi.


Messuosastollemme tiedetutorit olivat valmistelleet videoesityksen toteuttamistaan laboratoriokokeista ja toiminnallisen tehtävän liikkeen kuvaajista. Tiedetutorimme keräsivät päivän aikana arvokasta kokemusta toimintamme esittelemisessä niin nuoremmille kävijöille kuin eri alojen asiantuntijoillekin. Keskustelu kävi aika-ajoin hyvin vilkkaana ja opiskelijamme osasivat vastailla upeasti vierailijoiden kysymyksiin. Oli hienoa myös seurata ja kuunnella, miten asiantuntevasti tiedetutorimme osasivat selittää kemian ja fysiikan ilmiöitä tieteen omalla kielellä. 


Yllätyimme iloisesti siitä, miten paljon tiedetutortoiminnasta  osa vierailijoista kiinnostui ja innostui. Saimme antaa yhteystietomme usealle kävijälle eri puolille Suomea. Näin ilouutinen timanttisista tiedetutoreistamme leviää.

Saimme myös vieraaksemme Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin, Tiina Tähkän. Hän kysyi monia hyviä – tiukkojakin –  kysymyksiä opiskelijoiltamme . Hän oli kiinnostunut tietämään, mitä kaikkea tiedetutorimme ovat tehneet, mitä he ovat oppineet tekemisestään ja mitä toiminta on antanut heille. Uskomme, että pääsihteeri Tiina Tähkä vakuuttui, että  tällainen osallistava toiminta tuo oppimiseen iloa ja innostusta ja tahtoa oppia lisää.

Tällainen yhteisöllinen oppiminen on oppimiskeino, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Yhteiseen tavoitteeseen pyritään pääsemään keskustelun ja yhteisymmärryksen kautta. Tietoa ja osaamista jaetaan. Tekemisessä on iloa ja energistä innostusta. Toiminnassa on pohjatonta kepeyttä ja tuotteliaisuutta. Tällaista valmistautumista, yhdessä tekemistä ja osallistumista on ilo ohjata. 

Tänä vuonna tapahtuma keräsi 19 338 kävijää Messukeskukseen.
Saimme olla osallisena tässä joukossa. Olemme siitä iloisia ja kiitollisia.

Kiitos tiedetutorimme upeasta edustamisesta ja osaamisesta jälleen! 


Educa-messuille osallistuivat: 

Shadi Fahandez
Venla Kämäläinen
Rayan Ibrahim
Sagar Bhandari
Arvi Virkkunen
Erik Sandrén

Kuvat: Jenni Korte, Anne Maria Mäkelä ja Emma Savonen